Tervetuloa Focus Silmäsairaalaan
Focus Silmäsairaala on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen omistama silmäsairaala, joka tarjoaa silmätautien erikoissairaanhoidon palveluja lähetteellä.
Tarjoamme sujuvan hoitopolun, oikea-aikaisen avun ja korkeatasoista silmäsairauksien erikoisosaamista silloin, kun sitä tarvitaan.
Näkemisen edelläkävijä
Näkö on elämänlaadun kannalta korvaamattoman tärkeä. Focus Silmäsairaala tarjoaa sujuvan hoitopolun ja oikea-aikaisen avun silloin, kun sitä tarvitaan.
Asiantuntevaa palvelua
Korkeatasoista erikoisosaamista ja turvallista hoitoa potilaan parhaaksi.
Sujuva hoitopolku
Oikea-aikaista apua selkeällä hoitopolulla.
Ihminen keskiössä
Kohtaamme jokaisen ihmisen yksilönä, ymmärrettävästi ja välittäen.
Miten pääsen hoitoon?
Focus Silmäsairaala tarjoaa sujuvan hoitopolun ja avun silloin, kun sitä tarvitaan.
Jos sinulla on kysyttävää omasta hoidostasi tai lähetteestäsi, ole yhteydessä sinua hoitavaan yksikköön.
Hoitoon tullaan lähetteellä
Lääkäri arvioi tilanteen ja päättää yhdessä potilaan kanssa laaditaanko lähete
Hoidon kiireellisyys
Hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan lähetteen perusteella.
Potilas saa ohjeet käyntiä varten
Saat tarvittavat tiedot ajasta, saapumisesta ja käyntiin valmistautumisesta joko kirjeitse, suomi.fi-viestillä tai puhelimitse
Hoidon jälkeen
Saat jatkotoimenpiteet ja tiedon mahdollisesta seurannasta käynnin yhteydessä tai sen jälkeen. Lasku hoidosta tulee hyvinvointialueelta.
Saapuminen ja pysäköinti
Osoite
Hanneksenrinne 7, 60220 Seinäjoki
Seinäjoen keskussairaala, H-osa, 2. kerros
https://www.hyvaep.fi/kartat-ja-pysakointi/
Saapuminen tapahtuu kantasairaalan pääovesta.
Focus Silmäsairaala sijaitsee käytävän päässä. H-osassa. Ilmoittautuminen tapahtuu Silmäsairaalan aulassa kela- tai ajokortilla, tai näppäilemällä henkilötunnus.
Autolla
Potilaille tarkoitetut parkkialueet ovat P1 tai P6. Pysäköinti on maksullista. Maksu suoritetaan pois lähtiessä olko-ovien luona sijaitsevaan maksuautomaattiin tai Easypark tai Parkman- sovelluksella.
Linja-autolla
Pysäkki Hanneksenrinne sijaitsee noin 100 metrin päässä.
Reitti- ja aikataulutiedot löydät Komia Liikenteen sivuilta.
Tietoa hinnoista
Asiakasmaksumme määräytyvät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen käytäntöjen mukaisesti. Lasku lähetetään asiakkaalle hyvinvointialueelta.
Lisätietoa löydät Hyvaep:n sivuilta:
Jos aika ei sovi sinulle, soita 06 415 4850 (arkisin klo 9.00–10.30).
Peruuta aikasi viimeistään vastaanottoa edeltävänä arkipäivänä klo 12 mennessä. Puhelu on maksuton.
Jos et peruuta aikaasi, peritään 73,70 € sakkomaksu.
Jos sinulla on kysyttävää hoitoon tai tutkimuksiin liittyen, soita 06 415 4853 (arkisin 8.00–13.00).
Saat laskut hyvinvointialueelta valitsemallasi tavalla.
Mikäli sinulla on käytössä e-lasku tai suoramaksu, nämä ovat ensisijaiset laskun toimitustavat.
Mikäli sinulla ei ole käytössä e-laskua tai suoramaksua, seuraava toimitustapa on Postin Omaposti-sovellus.
Mikäli sinulla ei ole käytössä Omaposti-sovellusta, seuraava toimitustapa on Kivra-palvelu.
Mikäli sinulla ei ole käytössä Kivra-palvelua, saat laskun paperilaskuna.
Mikäli sinulla ei ole käytössä e-laskua, suoramaksua, Omaposti-sovellusta, Kivra-palvelua, saat laskun paperilaskuna. Paperilaskun toimituksesta sinulle vastaavat Posti ja JYS (Jakeluyhtiö Suomi).
Henkilöasiakkaat voivat tehdä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa eLaskutilauksen omassa verkkopankissaan suomalaista henkilötunnustaan käyttämällä. Esim. xxxxxx-xxxx tai xxxxxxAxxxx.
Tarkempia tietoja eLaskuihin liittyvistä eri toiminnallisuuksista saa omasta pankista.
Laskutusasioissa voit ottaa yhteyttä puhelimitse potilastoimistoon numeroon 06 415 4108 (takaisinsoitto).
1.1.2022 alkaen jokaisessa maakunnassa on kaksi palveluntuottajaa, joilta Kelan korvaamat taksimatkat tilataan. Etelä-Pohjanmaalla palveluntuottajat ovat Keskustaksi Oy ja Vaasan Ulataksi Oy. Asiakas voi itse valita, kummalta hän tilaa matkansa. Myös terveydenhuolto tilaa taksin asiakkaan valitsemalta palveluntuottajalta.
Taksin voi tilata myös Keskustaksin ja Vaasan Ulataksin toimipisteistä, jotka sijaitsevat keskussairaalan 2. kerroksessa pääoven läheisyydessä.
Toimipisteet ovat avoinna arkisin klo 8.00-16.00.
Vain Kela-taksin numerosta tilatusta matkasta voi saada korvauksen ja maksat matkasta enintään 25 euron omavastuun. Vuotuinen omavastuuraja on 300 euroa.
Tilaa taksi viimeistään matkaa edeltävänä päivänä klo 14 mennessä.
https://keskustaksi.fi/
https://www.taksivaasa.fi/fi/
Läheteohjeet ammattilaisille
Focus Silmäsairaala tuottaa silmäsairauksiin ja niiden hoitoon erikoistuneita palveluita valtakunnallisesti. Oikeus hoitopaikan valintaan mahdollistaa, että potilaat voivat valita kiireettömän erikoissairaanhoidon toteuttamispaikkansa yhdessä lääkärinsä kanssa.
Kiireettömään erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lähete. Lähetteen tulee sisältää potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden määrittämistä varten tarvittavat tiedot.
Focus Silmäsairaalan lähetteet osoitetaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Lähetteen voi toimittaa sähköisesti, mikäli käytännöstä on aikaisemmin sovittu hyvinvointialueen kanssa.
Mihin lähetteet toimitetaan?
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue / Focus Silmäsairaala Hanneksenrinne 7
60220 SEINÄJOKI
Lähetteiden kuvaliitteet tulee toimittaa salattuna sähköpostina osoitteeseen kuvat.silmakeskus@hyvaep.fi
Fax: 06-4154891
Mitä lähetteessä tulee olla?
- potilaan perustiedot
- lähettämisen syy
- tutkimuslöydökset
- kiireellisyysarvio
- lähettävän tahon yhteystiedot
Palvelut
Ikärappeuma
Ikärappeuma on yleisin näköä uhkaava sairaus ikääntyvillä ihmisillä. Rappeuma vaurioittaa silmän verkkokalvon tarkannäkemisen aluetta. Se heikentää erityisesti lukemista, kasvojen tunnistamista ja tarkkaa lähinäköä. Sairauden syytä ei tunneta, mutta sen tärkeimmät riskitekijät ovat korkea ikä, sairaudelle altistavat perintötekijät, sydän- ja verisuonisairaudet sekä tupakointi.
Ikärappeumaa on kahta muotoa: kuivaa ja kosteaa. Kuiva ikärappeuma on oireeltaan lievempi muoto ja se etenee hitaasti vuosien tai vuosikymmenten kuluessa. Kuivaan ikärappeumaan ei ole parantavaa hoitoa. Valtaosa potilaista sairastaa kuivaa ikärappeumaa.
Kosteassa ikärappeumassa verkkokalvolle kasvaa hauraita suonia, jotka tihkuessaan aiheuttavat turvotusta, verenvuotoja ja verkkokalvon eri kerrosten irtoamista toisistaan. Oireita ovat nopeasti päivien tai viikkojen aikana tapahtuva näöntarkkuuden heikentyminen sekä viivojen vääristyminen, keskelle näkökenttää ilmestyy usein tumma alue, jonka läpi on vaikea nähdä ja lukiessa osa kirjaimista saattaa kadota.
Lisää tietoa ikärappeumasta saat Terveyskylän verkkosivuilta: https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/silmasairauksia/silmanpohjan-ikarappeuma
Glaukooma
Silmänpainetauti eli glaukooma on silmän sisäisen nestekierron häiriö, joka nostaa silmänpainetta ja aiheuttaa silmänpohjan näköhermonpään ja hermosäikeiden vaurion. Silmänpainetauti on pitkään oireeton, jolloin näöntarkkuus ja lukunäkö säilyvät normaaleina. Edetessään tauti aiheuttaa näkökenttämuutoksia, jotka ovat pysyviä. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa näkövammaisuutta ja saattaa johtaa jopa silmän sokeutumiseen.
Silmänpainetaudin riskitekijöitä ovat korkea ikä, kohonnut silmänpaine, likitaitteisuus, perinnöllisyys ja silmän rakenteesta johtuvat tekijät, kuten mykiön hilseilyoireyhtymä ja kammiokulman rakenteellinen ahtaus.
Silmäpainetaudin hoitokeinoja ovat silmänpaineen alentaminen silmänpainelääkkeillä sekä laser- ja leikkaushoidot.
Lisätietoa Glaukoomasta löytyy Terveyskylän sivuilta: https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/silmasairauksia/glaukooma
Kuivasilmäisyys
Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva. Kuivasilmäisyys johtuu kyynelnesteen vähentyneestä erityksestä tai sen liiallisesta haihtumisesta. Tyypillisiä oireita ovat silmien kirvely, polttelu, punoitus, kutina, kuivuuden- ja roskantunne, vetistys ja valonarkuus. Myös näkökyky voi vaihdella huomattavasti vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan.
Oireita lisäävät tai pahentavat esimerkiksi kuiva huoneilma, ilmastointi, saunominen ja päätetyöskentely. Myös ikääntyminen ja monet eri sairaudet ja sairauksiin käytettävät lääkkeet lisäävät silmien kuivumista.
Apteekista saatavat kosteuttavat silmätipat ovat tavallisin hoito. Tärkeää on säännöllinen ja pitkäkestoinen hoito kostutustipoilla. Kostutustippoja tulee tiputtaa usein, tarvittaessa jopa puolen tunnin välein. Säilöntäaineettomat tipat sopivat usein pitkäaikaiseen käyttöön paremmin. Yliannostuksen vaaraa ei ole.
Lisää tietoa kuivasilmäisyydestä saat: https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/silmasairauksia/kuivasilmaisyys
Värikalvontulehdus
Värikalvontulehdus eli iriitti on silmän etuosan tulehdus, joka voi alkaa nopeasti ja aiheuttaa voimakkaitakin oireita. Tulehdus voi esiintyä yhdessä tai molemmissa silmissä, ja se voi uusiutua.
Värikalvontulehdus on tärkeää tunnistaa ja hoitaa ajoissa, sillä hoitamattomana tulehdus voi aiheuttaa komplikaatioita ja vaikuttaa näkökykyyn.
Värikalvontulehduksen oireet
Tyypillisiä oireita ovat:
- silmän kipu tai särky
- silmän punoitus, erityisesti värikalvon ympärillä
- valoherkkyys ja häikäistyminen
- näön sumentuminen
- roskan tai paineen tunne silmässä
- joskus silmän rähmiminen tai runsas kyynelvuoto
Oireet voivat olla toisessa silmässä selvästi voimakkaampia kuin toisessa. Silmäkipuun, punoitukseen ja valonarkuuteen liittyvä näön sumentuminen on syy hakeutua silmälääkärin arvioon.
Diabeettiset silmänpohjamuutokset
Diabetes voi aiheuttaa muutoksia silmän verkkokalvon verisuonissa. Diabeettinen retinopatia kehittyy usein vähitellen, eikä se alkuvaiheessa välttämättä aiheuta oireita. Edetessään muutokset voivat heikentää näköä ja vaikeissa tapauksissa johtaa merkittävään näönmenetykseen.
Säännölliset silmänpohjakuvaukset ja silmälääkärin tutkimukset ovat tärkeitä muutosten havaitsemiseksi ajoissa. Hyvä diabeteksen ja verenpaineen hoitotasapaino sekä tarvittaessa silmänpohjamuutosten hoito vähentävät näköä uhkaavien komplikaatioiden riskiä.
https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/silmasairauksia/diabeettinen-silmasairaus
Lasiaisirtauma
Lasiaisirtauma on yleinen silmän ikääntymiseen liittyvä muutos, jossa silmän sisällä oleva lasiainen irtoaa vähitellen verkkokalvon pinnasta. Se voi aiheuttaa äkillisesti näkökenttään liikkuvia pisteitä, rihmoja tai samentumia sekä salamointia.
Lasiaisirtauma on useimmiten vaaraton eikä vaadi hoitoa. Jos oireet alkavat äkillisesti tai näkökenttään ilmaantuu runsaasti uusia samentumia, voimakasta salamointia tai tumma verho, silmä on tärkeää tutkia nopeasti verkkokalvorepeämän tai -irtauman poissulkemiseksi.
https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/silmasairauksia/lasiaisen-sairaudet/lasiaisen-irtauma
Erilaiset silmäoireet:
Verenpurkauma, silmän kipu, näön sumeus, vetistys, salamointi
Terveyskylä silmäsairauksien talo: https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet
Harmaakaihi
Harmaakaihi tarkoittaa silmän linssin eli mykiön samentumista. Ikääntyminen on tavallisin syy mykiön samentumiselle. Silmävamma, silmäsairaudet ja jotkut yleissairaudet tai lääkkeet voivat aiheuttaa harmaakaihia.
Kaihin hoitona on leikkaus. Kaihileikkauksen yhteydessä silmän mykiö poistetaan ja tilalle asetetaan muovinen tekomykiö. Kaihileikkaukset tehdään silmäkeskuksessa päiväkirurgisesti.
Valmistautuminen kaihileikkaukseen:
Käy suihkussa/saunassa edellisenä iltana.
Pese kasvot aamulla huolellisesti, älä laita kasvoille mitään kosmetiikkaa.
Tule vain terveenä leikkaukseen.
Poista kasvojen alueen lävistykset ja irtoripset.
Saat syödä ja juoda normaalisti leikkauspäivänä sekä ottaa normaalisti kaikki lääkkeesi.
Leikkaus tehdään makuuasennossa paikallispuudutuksessa.
Tarvittaessa sinulla on mahdollisuus saada rentouttavaa lääkettä ennen leikkausta.
Leikkauksen jälkeen leikatun silmän näkö on sumea muutaman päivän ajan. Leikkauspäivänä autolla ajo on kielletty ja autoa saa ajaa vasta, kun näkö leikatussa silmässä on kirkastunut.
Leikkauksen jälkeen tulee tiputtaa jälkihoitotippoja. Saat reseptin tippoihin leikkauksen jälkeen. Jälkihoitotippojen tiputtelu alkaa leikkauksen jälkeisenä aamuna.
Leikkauksen jälkeen saat kotihoito-ohjeet suullisesti ja kirjallisesti.
Focus Silmäsairaalassa tehdään kaihileikkausten lisäksi muita silmätoimenpiteitä:
- silmänpaineleikkaukset
- silmän verkkokalvokirurgia
- silmän alueen plastiikkakirurgia
- karsastusleikkauksia
- silmän alueen pientoimenpiteitä
Lasiais- ja verkkokalvoleikkaukset
Lasiais- ja verkkokalvo-ongelmat aiheuttavat näön heikentymistä ja usein myös vääristymiä näkökenttään. Lasiais- ja verkkokalvoleikkauksilla voidaan hoitaa useita eri silmän takaosan sairauksia.
Lasiaisleikkaus eli vitrektomia voidaan tehdä tarkan näön alueen sairauksien korjaamiseksi (esim. ryppykalvo/pucker, makulan reikä). Vitrektomialla voidaan hoitaa myös verkkokalvoirtaumia (ablaatio), diabeteksen aiheuttamia silmäongelmia, silmävammoista aiheutuneita ongelmia, tekomykiöiden siirtymiä sekä muita näköä heikentäviä lasiaisen samentumia.
Leikkaukseen valmistautuminen
Edellisenä iltana on hyvä peseytyä.
Leikkauspäivän aamuna voi syödä ja ottaa omat lääkkeet, ellei ole saanut muuta ohjetta (vertaohentava lääkitys saatetaan laittaa tauolle ennen leikkausta).
Omat lääkkeet otetaan mukaan sairaalaan ja varaudutaan jäämään yöksi.
Hoitaja soittaa haastattelupuhelun ennen leikkausta.
Leikkauspäivä
Useimmiten leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa päiväkirurgisesti. Silmä puudutetaan tunnottomaksi sekä mahdollisimman liikkumattomaksi. Tarvittaessa annetaan rentouttavaa lääkitystä.
Silmässä ei tunnu leikkauksen aikana kipua, mutta silmän ympäristö tuntee koskettelun. Leikkauksen aikana saattaa nähdä valoja, värejä sekä liikettä.
Leikkauksessa lasiainen poistetaan, jonka jälkeen voidaan verkkokalvolle suorittaa tarvittavat toimenpiteet.
Leikkauksen lopussa lasiaistila saatetaan täyttää kaasulla. Kaasutäyttöön liittyy aina asentohoito, joka on tärkeä osa hoitoa. Asentohoitoon saa yksilölliset ohjeet leikkauksen jälkeen.
Puudutuksen takia silmän päälle teipataan taitoksia leikkauksen lopussa. Taitokset saa poistaa, kun luomet taas toimivat normaalisti.
Yleensä leikkauksesta kotiudutaan samana päivänä. Kotihoito-ohjeet silmätippojen tiputuksesta sekä muista jatkohoito-ohjeista saa ennen kotiinlähtöä. Myös kontrolliaika silmäpoliklinikalle annetaan useimmiten mukaan.
Kotona leikkauksen jälkeen
Noudata annettuja ohjeita. Kahden viikon ajan tulee välttää saunomista ja uimista, pesuvesien joutumista silmään, raskasta ponnistelua sekä rankkaa liikuntaa.
Mahdollinen asentohoito on tärkeä osa jatkohoitoa. Sen noudattaminen edistää hyvän hoitotuloksen saavuttamista.
Moottoriajoneuvojen ajaminen on ehdottomasti kielletty, kunnes leikatun silmän näkö on kirkastunut riittävästi. Myös lentokoneella matkustaminen on kielletty, mikäli silmässä on kaasua.
Lisää tietoa silmäsairauksista, toimenpiteistä ja tutkimuksista saat: Silmäsairauksien talo
Kuvantamispalvelut
Huippuluokan kuvantamispalvelumme takaavat tarkan ja turvallisen diagnostiikan silmiesi terveydelle. Kuvaushuoneessamme käytetään alan moderneinta teknologiaa, jonka ansiosta tutkimukset ovat potilaalle vaivattomia, nopeita ja täysin kivuttomia.
Kuvantamisen avulla silmälääkärimme saavat yksityiskohtaista tietoa silmän eri osien rakenteesta, mikä mahdollistaa silmäsairauksien varhaisen havaitsemisen ja tarkan seurannan.
Mitä tutkimuksia kuvaushuoneessa tehdään?
Silmänpohjan valokuvaus
Silmänpohjakuvauksella dokumentoidaan verkkokalvon ja sen verisuonituksen tilanne. Kuva toimii tärkeänä perustana silmänpohjan muutosten, kuten diabeteksen tai verenpainetaudin aiheuttamien silmänpohjamuutosten, seurannassa.
Silmänpohjan OCT-kuvaus
OCT (Optical Coherence Tomography), silmänpohjan valokerroskuvaus on huipputarkka optinen läpivalaisumenetelmä, joka ottaa mikroskooppisen tarkkoja poikkileikkauskuvia verkkokalvon eri kerroksista ja silmänpohjan hermosäikeistä. Tutkimus on keskeinen esimerkiksi ikärappeuman (AMD) ja glaukooman (silmänpainetauti) diagnosoinnissa ja seurannassa.
Sarveiskalvon kuvantaminen (Topografia ja tomografia)
Sarveiskalvon kuvantamisella kartoitetaan silmän etuosan ja sarveiskalvon tarkka muoto, paksuus ja optinen rakenne. Tutkimusta hyödynnetään muun muassa taittovirheiden arvioinnissa, piilolinssien sovituksessa sekä sarveiskalvon sairauksien (kuten esim. keratokonuksen) tunnistamisessa.
FAG- ja ICG-väriainekuvaus – silmän verenkierron tutkiminen
FAG- eli fluoresseiiniangiografia ja ICG-angiografia ovat silmän verisuonten tutkimuksia, joiden avulla voidaan tarkastella verkkokalvon ja suonikalvon verenkiertoa sekä mahdollisia verisuoniston poikkeavuuksia.
Tutkimuksia käytetään erityisesti silloin, kun halutaan selvittää esimerkiksi verkkokalvon tai tarkan näkemisen alueen eli makulan sairauksia, silmänpohjan turvotusta, verisuonimuutoksia tai uudisverisuonitusta. Tutkimuksista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös hoidon suunnittelussa ja seurannassa.
Miten väriainekuvaus tehdään?
Tutkimuksen aluksi silmän mustuaiset laajennetaan silmätipoilla. Tämän jälkeen käsivarteen asetetaan pieni kanyyli, jonka kautta tutkimuksessa käytettävä väriaine annetaan laskimoon.
Väriaineen kulkeutumista silmän verisuonistossa seurataan erityisellä silmänpohjakameralla. Kuvia otetaan useita eri vaiheissa väriaineen kiertäessä silmän verisuonistossa.
Tutkimus on yleensä kivuton. Väriaineen antamisen yhteydessä voi tuntua hetkellistä lämpöä tai kuumotusta, ja joillekin voi tulla hetkeksi hieman pahoinvoiva olo. Oireet menevät tavallisesti nopeasti ohi.
FAG eli fluoresseiiniangiografia
FAG-tutkimuksessa käytetään fluoresseiiniväriainetta. Se kulkeutuu verenkierron mukana erityisesti verkkokalvon verisuoniin, jolloin niiden rakennetta ja verenkiertoa voidaan tarkastella tarkasti.
FAG avulla voidaan havaita esimerkiksi verisuonten vuotoa, tukoksia ja poikkeavaa uudisverisuonitusta sekä arvioida verkkokalvon ja makulan tilaa.
Fluoreseiiniväriaine voi tutkimuksen jälkeen värjätä ihon ja virtsan hetkellisesti kellertäväksi. Tämä on normaalia ja poistuu itsestään, kun väriaine poistuu elimistöstä.
ICG eli indosyaniinivihreäangiografia
ICG-angiografiassa käytetään indosyaniinivihreää eli ICG-väriainetta. ICG avulla voidaan tutkia erityisesti silmän syvempiä verisuonikerroksia ja suonikalvon verenkiertoa, joita ei pystytä arvioimaan yhtä tarkasti fluoresseiiniangiografialla.
ICG voi olla hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun tutkitaan tiettyjä silmänpohjan ikärappeuman muotoja, suonikalvon verisuonimuutoksia tai muita tilanteita, joissa tarvitaan tietoa silmän syvemmästä verisuonistosta.
Mikä ero FAG- ja ICG-tutkimuksilla on?
FAG ja ICG täydentävät toisiaan.
FAG antaa erityisesti tietoa verkkokalvon verisuonista ja mahdollisesta verisuonten vuodosta.
ICG puolestaan auttaa arvioimaan silmän syvempiä rakenteita ja erityisesti suonikalvon verenkiertoa.
Lääkäri arvioi tutkimustarpeen ja valitsee käytettävän tutkimuksen sen perusteella, mitä silmän rakenteista ja verenkierrosta halutaan selvittää. Joissakin tilanteissa molemmat tutkimukset tehdään samalla käynnillä.
Mitä tutkimuksen jälkeen?
Mustuaisia laajentavien tippojen vuoksi näkö voi olla tutkimuksen jälkeen jonkin aikaa sumea ja silmät voivat olla tavallista herkemmät valolle. Tämän vuoksi autolla ajoa kannattaa välttää, kunnes näkö on palautunut normaaliksi.
Väriaine poistuu elimistöstä luonnollisesti. Runsas nesteen juominen tutkimuksen jälkeen voi edistää väriaineen poistumista.
Tutkimuksen tulokset arvioi silmälääkäri, joka kertoo löydöksistä ja mahdollisesta jatkohoidosta.
Hyvä tietää ennen tutkimusta
- Tutkimus tehdään laskimoon annettavan väriaineen avulla.
- Tutkimus on yleensä kivuton.
- Mustuaiset laajennetaan tutkimuksen ajaksi.
- Väriaine voi aiheuttaa hetkellistä kuumotusta tai pahoinvointia.
- Fluoreseiini voi värjätä virtsan ja ihon hetkellisesti kellertäväksi.
- ICG-väriaine sisältää jodia. Kerro hoitohenkilökunnalle, jos sinulla on ollut aiemmin merkittävä reaktio ICG-väriaineeseen tai jos sinulla on muita tutkimukseen vaikuttavia sairauksia tai allergioita.
- Laajennettujen mustuaisten vuoksi näkö voi olla tutkimuksen jälkeen hetken sumea, joten autolla ajoa tulee välttää siihen asti, kunnes näkö on palautunut normaaliksi.
Hyvä tietää tutkimukseen tullessa
Kivuton ja nopea: Kaikki kuvantamistutkimukset suoritetaan silmään koskematta, eikä niistä aiheudu kipua. Tutkimus kestää yleensä vain muutaman minuutin.
Mustuaisen laajennustipat: Osassa tutkimuksista (erityisesti silmänpohjan kuvauksissa) mustuaiset saatetaan laajentaa silmätipoilla parhaan kuvanlaadun takaamiseksi. Tipat voivat sumentaa lähinäköä ja lisätä valonarkuutta muutaman tunnin ajaksi, joten autolla ajoa tutkimuksen jälkeen ei suositella.
Silmän laserhoidot
Tällä sivulla kerrotaan silmätautien yleisimmistä laserhoidoista. Hoidot tehdään vastaanotolla, ei leikkaussalissa. Sinun ei tarvitse paastota, ja voit ottaa omat lääkkeesi tavalliseen tapaan.
Saat silmään puudutustipat ennen jokaista hoitoa. Useimmissa hoidoissa saat lisäksi tipat, jotka laajentavat tai supistavat mustuaisen. Näkö on niiden vuoksi sumea muutaman tunnin ajan, joten sovi kyyti kotiin äläkä aja itse hoitopäivänä.
Selektiivinen laserhoito kammiokulmaan (SLT)
SLT alentaa silmänpainetta silmänpainetaudissa eli glaukoomassa. Laser käsittelee kammiokulmaa, jonka kautta kammioneste poistuu silmästä, ja parantaa nesteen ulosvirtausta. Hoito kestää noin 10 minuuttia yhtä silmää kohden. Silmänpaine laskee vähitellen viikkojen aikana suurimmalla osalla potilaista, mutta hoito ei aina poista painelääkityksen tarvetta.
Jälkikaihin laserhoito (laserkapsulotomia)
Kaihileikkauksessa asetettu tekomykiö on kalvomaisen linssipussin sisällä. Pussin takaseinämä voi ajan kuluessa samentua, jolloin näkö heikentyy uudelleen. Tätä kutsutaan jälkikaihiksi, eikä kyseessä ole uusi kaihi. Laserilla avataan takaseinämään aukko noin viidessä minuutissa: hoito ei yleensä satu, näkö kirkastuu nopeasti eikä hoitoa tarvitse uusia.
Värikalvon laserhoito (laseriridotomia)
Laseriridotomiassa tehdään laserilla pieni aukko värikalvoon eli iirikseen. Aukko avaa kammionesteen kulkureitin silmän sisällä ja estää silmänpaineen äkillisen nousun. Saat ensin mustuaista supistavat tipat, ja hoito kestää noin viisi minuuttia yhtä silmää kohden. Hoidon jälkeen silmässä voi olla lievää valonarkuutta.
Silmänpohjan paikallinen laserhoito (makulan fokaalinen laserhoito)
Paikallinen laserhoito kohdistetaan tarkan näön alueelle eli makulaan. Laser tiivistää tihkuvia verisuonia, jotka turvottavat makulaa ja heikentävät näöntarkkuutta. Saat ensin mustuaista laajentavat tipat, ja hoito kestää 5–10 minuuttia yhtä silmää kohden. Hoidon tavoitteena on estää näön heikkeneminen.
Silmänpohjan hajapolttolaserhoito (panfotokoagulaatio)
Hajapolttolaserissa silmänpohjan reuna-alueille tehdään laserilla runsaasti pieniä polttopisteitä. Hoito vähentää hapenpuutteesta kärsivän verkkokalvon uudissuonten muodostusta ja pienentää vakavan verenvuodon ja näönmenetyksen riskiä. Saat ensin mustuaista laajentavat tipat. Hoito kestää noin 20 minuuttia yhtä silmää kohden ja se jaetaan monesti useampaan hoitokertaan. Hoito voi aiheuttaa lievää kipua. Runsas verkkokalvon hajapolttolaserhoito voi heikentää lievästi hämäränäköä sekä aiheuttaa lieviä näkökenttäpuutoksia näkökentän reunaosiin.
Fotodynaaminen hoito (PDT)
Fotodynaamisessa hoidossa saat käsivarren laskimoon valoherkistävää lääkeainetta, joka kulkeutuu silmänpohjan poikkeaviin verisuoniin. Matalatehoinen laser aktivoi lääkkeen ja sulkee suonet vahingoittamatta ympäröivää kudosta. Hoito kestää noin 30 minuuttia yhtä silmää kohden. Lääkeaine tekee ihosta ja silmistä valoherkkiä noin kahden vuorokauden ajaksi, joten suojaa iho ja silmät suoralta auringonvalolta ja kirkkailta valoilta.
Näkökenttätutkimus – mitä tutkimuksella selvitetään?
Näkökenttätutkimuksella eli perimetrialla tutkitaan, miten laajasti ja kuinka herkästi silmä havaitsee näkökentässä olevia kohteita. Tutkimuksessa arvioidaan erityisesti näkökentän eri alueita ja mahdollisia puutosalueita, joita henkilö ei välttämättä itse huomaa arjessa.
Näkökenttätutkimus on tärkeä tutkimus erityisesti glaukooman eli silmänpainetaudin toteamisessa ja seurannassa. Glaukooma voi vaurioittaa näköhermoa ja aiheuttaa vähitellen näkökentän muutoksia ilman, että näkökyvyssä huomataan aluksi selkeää muutosta. Tutkimuksen avulla mahdolliset muutokset voidaan havaita ja niiden kehittymistä seurata.
Näkökenttätutkimusta voidaan käyttää myös silloin, kun epäillään näkökenttäpuutosta, joka voi liittyä esimerkiksi verkkokalvon, näköhermon tai näköaivojen ratojen sairauteen.
Miten tutkimus tehdään?
Tutkimus tehdään yleensä yksi silmä kerrallaan. Tutkittava istuu tutkimuslaitteen ääressä ja kohdistaa katseensa keskellä olevaan kiintopisteeseen. Katsetta pyritään pitämään paikallaan koko tutkimuksen ajan.
Laitteessa näkyy eri puolilla näkökenttää pieniä valopisteitä. Aina kun tutkittava havaitsee valon, hän painaa kädessään olevaa painiketta. Valopisteiden sijainti ja kirkkaus vaihtelevat tutkimuksen aikana. Osa valoista on hyvin himmeitä, joten kaikkia valopisteitä ei kuulu nähdä.
Tutkimus ei ole kipua aiheuttava, mutta se vaatii keskittymistä. On täysin normaalia, ettei jokaista valopistettä huomaa. Tärkeintä on katsoa keskellä olevaan kohteeseen ja painaa painiketta aina, kun valon varmasti havaitsee. Tutkimuksessa ei ole tarkoitus onnistua tai epäonnistua, vaan kartoittaa mahdollisimman luotettavasti näkökentän toimintaa.
Kuinka kauan tutkimus kestää?
Tietokoneella tehtävä näkökenttätutkimus kestää yleensä muutamia minuutteja silmää kohden. Tutkimuksen kesto voi vaihdella käytettävän tutkimusmenetelmän ja tutkittavan tilanteen mukaan.
Tutkimuksen aikana on tärkeää olla mahdollisimman levollinen ja keskittyä tehtävään. Väsymys ja keskittymisen herpaantuminen voivat vaikuttaa tutkimustuloksen luotettavuuteen. Tarvittaessa tutkimus voidaan uusia tuloksen varmistamiseksi.
Miksi tutkimus voidaan tehdä useita kertoja?
Yksittäinen näkökenttätutkimus kertoo näkökentän tilanteesta tutkimushetkellä. Kun tutkimus tehdään myöhemmin uudelleen, tuloksia voidaan verrata aikaisempiin tutkimuksiin ja arvioida, onko näkökentässä tapahtunut muutoksia.
Erityisesti glaukooman seurannassa toistuvat näkökenttätutkimukset ovat tärkeä osa hoidon seurantaa. Tuloksia tarkastellaan yhdessä muiden silmätutkimusten, kuten silmänpaineen mittauksen ja näköhermon kuvantamisen, kanssa.
Hyvä muistaa tutkimukseen tullessa:
– Tutkimus on kivuton.
– Tutkimus tehdään yleensä yksi silmä kerrallaan.
– Katse pidetään tutkimuksen aikana keskellä olevassa kiintopisteessä.
– Painiketta painetaan aina, kun valopiste havaitaan.
– Kaikkia valopisteitä ei tarvitse nähdä.
Tutkimus vaatii keskittymistä, joten tutkimukseen kannattaa tulla mahdollisuuksien mukaan levänneenä.
Ota mukaan käytössä olevat silmälasit tai muut näönkorjausvälineet.
Sairaalaoptikko – monipuolinen näön ja silmien toiminnan asiantuntija
Sairaalaoptikko työskentelee osana silmätautien moniammatillista työryhmää ja osallistuu potilaiden näön, silmien yhteistoiminnan ja näkökyvyn tutkimiseen sekä hoidon ja seurannan toteuttamiseen.
Sairaalaoptikon työhön kuuluu muun muassa:
- Lasten näöntutkimukset ja karsastustutkimukset sekä näön kehityksen seuranta.
- Lapsen pupillit voidaan laajentaa silmätipoilla. Näin saadaan mahdollisimman luotettava tieto silmien taittovoimasta ja mahdollisesta silmälasien tarpeesta.
- Heikkonäköisten näöntutkimukset ja lasisovitukset, joissa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja näkemisen helpottamiseksi.
- Prismamääritykset.
- Erikoispiilolinssisovitukset sekä pehmeiden piilolinssien sovitukset.
- Ortoptiset tutkimukset ja harjoitteet, joilla voidaan tukea silmien yhteistoimintaa ja vähentää näkemiseen liittyviä oireita.
- Näkökenttätutkimukset, joilla arvioidaan näköjärjestelmän toimintaa.
- Silmäkuvaukset ja muut silmien toimintaan liittyvät tutkimukset.
Työssä yhdistyvät kliininen osaaminen, tarkat tutkimusmenetelmät ja yksilöllinen potilastyö. Erityisesti lasten kanssa työskentelyssä korostuvat rauhallinen kohtaaminen ja lapsen ikätason huomioiminen. Varhainen näköongelmien ja karsastuksen tunnistaminen on tärkeää normaalin näönkehityksen turvaamiseksi.
Näönkuntoutus – tukea sujuvampaan arkeen
Näönkuntoutus on maksuton lääkinnällinen kuntoutuspalvelu, joka tukee näkövammaisen tai heikkonäköisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja arjen toimintakykyä. Näönkuntoutuksessa autetaan hyödyntämään jäljellä olevaa näköä mahdollisimman tehokkaasti. Sen keskeisenä tavoitteena on varmistaa sujuvampi arki ja omatoimisuus näkövammasta huolimatta.
Näönkuntoutuksessa harjoitellaan uusia toimintatapoja, otetaan käyttöön arkea helpottavia apuvälineitä, vahvistetaan liikkumistaitoa, ohjataan Kelan kuntoutukseen sekä tarjotaan henkistä tukea muuttuneessa elämäntilanteessa.
Näönkuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Näönkuntoutus kuuluu kaiken ikäisille.
Näönkuntoutus sisältää mm.
- Kuntoutusohjaus asiakkaalle ja hänen läheisilleen
- Apuvälineet: sovitus ja käytön opetus
- Liikkumistaito: esim. valkoisen kepin käytön harjoittelu
- Etuusasiat: ohjaus ja neuvonta
- Käynnit kotiin, päiväkotiin, kouluun, työpaikoille, palvelutaloihin
- Yhteistyö eri toimijoiden kesken
Näönkuntoutukseen tullaan lääkärin lähetteellä, jossa on tiedot näkövammasta.
Palvelu on maksutonta.
